13 vinkkiä laihduttamisen aloittamiseen

Satu Tuomisto on nyt antanut iltalehdelle 13 hyvää vinkkiä, miten päästä laihtumisessa alkuun. Mulla ei ole nyt mitään muuta tekemistä (mites se nukkuminen?), joten päätin miettiä, mikä mun tilanne on noiden vinkkien kanssa.

Näillä pienillä toimilla pääset ainakin alkuun projektissasi - ja ehkä saavutat suurempiakin tuloksia.

1. Siivoa kaapit ja heitä pois kaikki juhlapyhiltä jääneet herkut.
- Done. Suklaakonvehtit ja perunalaatikot tulee jo korvista ulos - ei tee enää ollenkaan edes mieli!
2. Valitse itsellesi tavoitevaate, esimerkiksi pieneksi jääneet farkut.
- Näistähän mä oon jo kirjoittanutkin. Jo kahdet farkut saavutettu!
3. Tee aikataulu ja pyri pysymään siinä.
- Kesälomaan mennessä pitäisi se kahdeksan kiloa olla tipotiessään. Tällä kertaa pystyn siihen!
4. Liity internetin liikunta tai laihdutusyhteisöön.
- Heiaheiaan on jo liitytty, tosin aika huonolla menestyksellä. Tässä asiassa on siis skarpattavaa, mutta liittyminen on jo tehty.
5. Minimoi houkutukset. Jos et pysty ohittamaan karkkihyllyä ostamatta jotain, niin kierrä se kaukaa.
- Jep, eli mun tapauksessa älä käy kaupassa nälkäisenä. Tosi hyvä tapa on vain syödä kunnollinen ateria ennen kauppaan menoa - tulee ostettua muutakin ruokaa paljon vähemmän! Nälkäisenä syö silmillään.
6. Yritä saapua kutsuille ja kekkereille niin, että tarjoilu on jo ohi.
- Hmm, aika epäkohteliasta? Onneksi monilla kutsuilla on tarjolla myös niitä terveellisiä vaihtoehtoja, pitää suosia enemmän niitä.
7. Lisää veden juontia.
- Tässä mulla on kyllä parannettavaa ja paljon. Taidankin hakea oitis puolen litran lasin vettä! 
8. Vähennä alkoholinkäyttöä.
- Oon vähentänyt, reilusti! Uuden vuoden jälkeen en ole ottanut tippaakaan ja tuloksia on siis tosiaankin näkynyt. 
9. Mieti valmiiksi jokin "rangaistus". Sovi itsesi kanssa, että esimerkiksi hampurilainen tietää puolentoista tunnin juoksulenkkiä.
- Hei tämä on hyvä! Mitähän keksisin? Jos syön karkkia, mun pitää käydä tunnin lenkillä. 
10. Pyydä puolisolta tai parhaalta ystävältä tukea laihduttamiseen. Tai kerää ympärillesi ryhmä: aika moni on nyt samassa tilanteessa.
- Onneksi mulla on teidät! ♥ Saa niin paljon tukea, kaikki kommentit piristää! 
11. Syö kunnollista ja terveellistä kotiruokaa.
- Yritetään, yritetään. 
12. Pidä kiinni rutiineista ja noudata niitä.
- Tämä on muuten tärkeää. Kun aloittaa salilla käymisen sen vähintään 4krt/viikko, tulee siitä rutiini. Nyt kun en ole taas pitkään aikaan käynyt, niin unohtaa sen ihanuuden. Mun täytyy löytää se uudestaan!
13. Anna itsellesi aikaa. Viikossa ei tapahdu ihmeitä. 
- Right. Tämä mun pitäisi muistaa. Mutta kun mä haluun!


No olihan nää ihan hyviä. Voisin vielä lisätä askelmittarin ja hyötyliikunnan. Ja tietty sen motivaattorin - mulla se on sykemittari!

PS. Sitten kun mittarissa on tasan 57 kiloa, käyn ostamassa uudet jumppapöksyt ja jumppatopin! Voisin käydä ostamassa ne jo nyt, mutta kyllä mä kestän vielä vähän aikaa vanhoilla. :-)

Tämän hetkinen olo: plääh

Moi taas!

Mun salaattiviikko ei oo todellakaan onnistunut. :-D Oon tehnyt tällä viikolla tasan yhden salaatin ja sekin oli tosi pahaa. Ehkä ensi viikolla? En uskalla enää luvata mitään, kun aina petän lupaukseni. Tosi tyhmää.

Oon laihtunut nyt kuitenkin taas viikossa vähän päälle kilon. Mulla ei ole yhtään ruokahalua, pitää pakottaa itseni syömään. En oikein tiedä mitä tämä on, ei kovin terveellistä, mutta toisaalta - ainakin paino tippuu. En ole edes liikkunut yhtään, jos kouluun kävelyjä ei lasketa. Olo tuntuu jotenkin väsähtäneeltä ja tekis mieli vain nukkua.

Arvatkaapa onko motivaatiota aloittaa terveellinen syöminen ja liikkuminen, kun siinä tulee vain kiloja takaisin. Jotenkin paljon helpompaa olisi vain jatkaa tätä samaa linjaa, mutta en halua alkaa sellaseen. Ensi viikolla aloitan! Mun pitää käydä ostamassa se jumppakortti ja ottaa itseäni niskasta kiinni. Bikinikelit odottaa.

Mites muilla? Hanna, Kastanjapuu, Vivella ja muut - kertokaa, että teillä menee paremmin!

Lahjontaa

Nyt puhutaan lahjonnasta. Siis minä itse lahjon itseäni! Olen päättänyt ostaa sen kauan kaivatun sykemittarin sitten, kun paino näyttää 56 kiloa. Mun on pakko saada se sykemittari äkkiä (vaikka rahaa ei nyt ihan kamalasti olekaan), joten mun pitäisi siis laihtuakin nopeaa. Miten mä sen teen?

Hmm, ei hajuakaan. Motivaation puute (siispä piti keksiä joku motivaattori - eli se sykemittari!), hevosen ruokahalu, jumppakortin osto-ongelmat ja kiireet eivät ainakaan auta tilannetta. Mutta, ensi viikolla olen päättänyt pitää salaattiviikon! Syön siis pääruuaksi joka päivä jonkinlaisen salaatin, ajattelin kokeilla ainakin tonnikala-, kana-, lohi- ja makaroonisalaattia. Yritän myös maksimoida vedenjuonnin ja minimoida herkut. Saapa nähdä miten tässä käy!

Olisi kiva ottaa kuvia salaattiannoksista, mutta mulla ei ole kameraa. Mitäs sanotte, haluatteko nähdä mun kännykän kameralla otettuja kuvia, vaikka ne onkin ihan kökkölaatuisia?

Ps. Miten tuolla voi muka lenkkeillä?! Lunta ja loskaa on reisiin asti, ei ehdi edes postilaatikolle kun jalat on lumesta märät. Hohhoijaa, mä oisin jo ihan valmis ottamaan kesän vastaan!

Paino

Kävin just puntarilla - 58,5 kiloa. Aika samoissa lukemissa siis mennään. Paino on tosin vaan tippunut hieman, haha, aika uskomatonta. Tästä on hyvä jatkaa. :-)

Uusi alku

Iltaa! Tai yötä. Tai aamua, mitä tää nyt onkaan? No kuitenkin, mä en ole nukkunut koko yönä - oon kuluttanut aikaani selailemalla laihdutusblogeja. Nyt tiedän mistä puhutte, kun sanotte ettei tämä blogi ole samanlainen kuin useat laihdutusblogit. Mä oon aika järkyttynyt. Suurin osa lukemistani blogeista ihannoi äärimmäistä laihuutta ja suurin osa kirjoittajista ei ollut vielä päässyt edes peruskoulusta. Mihin tämä maailma on menossa? :-/ Mulla tuli tosi surullinen mieli. Samalla rupesin miettimään omaa itseäni. Ja tajusinkin jotain - mulla ei ole koskaan ollut näin hyvä itsetunto. Silloin joskus, kun painoin 48 kiloa, olin jatkuvasti tyytymätön itseeni. Suoraansanottuna pidin itseäni lihava. Kuvitelkaa. Mä tiedän miltä noista mainitsemistani bloggaritytöistä tuntuu. Eikä se tunne muutu miksikään, vaikka laihtuisi sen neljä kiloa. Tai kuusi. Tai kymmenen. Sitä kai sanotaan murrosiäksi..

Asiasta kolmanteen - mä oon täynnä virtaa! Kello kuudelta aamulla, kyllä. Oon jo suunnitellut kaikenlaisia teemaviikkoja. Salaattiviikko, sokeriton viikko, huipputreeniviikko, keittoviikko ja jotain tälläistä. Oon aika kärsimätön, enkä jaksa yhtä asiaa kauaa kerrallaan. Viikon kestävät asiat saavat mun mielenkiinnon pysymään yllä. Ehkä poimin kaikista viikoista jotain terveellistä ja lopulta voin pitää viikon, jossa syön paljon kasviksia, liikun mukavasti, välttelen sokeria ja vedän keittoa parina päivänä. ;-)

Vaikka nämä proana-blogit saikin mun mielen mustaksi, on mulla silti kokonaisvaltaisesti ihan kiva olo. Join tänään tammikuun viimeisen coca-cola lasillisen. Mua turvottaa, mutta ne aikaisemmin mainitsemani tavoitefarkut menee helposti kiinni silti. Lisäksi yksi makkarankuorimekko, jota oon vältellyt helmikuusta asti, näytti hyvältä mun päällä! Tää voi toki olla jostain muustakin kiinni, kuten siitä että oon muutenkin ollut aika iloisella päällä pitkään aikaan. No, joka tapauksessa hyvä juttu!

Tänään aion käydä puntarilla ja tulla kertomaan tilannekatsauksen tänne. Veikkaan yli kuuttakymmentä, koska oon syönyt joululomalla todella huonosti. Maanantaina alkaa sitten kunnon jumppaaminen, oon jo vähän kaipaillut jotain liikuntarytmiä takaisin elämään.

Noniin, josko tää nyt tästä taas alkaisi. Mitä teille kuuluu? Oletteko tekin täynnä virtaa loman jäljiltä? Nyt aletaan tsemppaamaan!

Ps. Mun pyllyä kehuttiin perjantaina! Eikä sen sanoja ollut edes kännissä, eikä se ollut mun poikaystävä. Aika omituista.. Ehkä se sekoili sanoissaan ja tarkoitti pyllyllä mun naamaa.. :-)

2011

Hyvää uutta vuotta kaikille! :-)

Mä alotin omani kohtuu terveellisesti - teki kauheesti mieli pitsaa, mutta teinkin kotiruokaa ja söin siedettävän määrän. Jes!