Hävettää

Tiedättekö, mä en ole edes uskaltanut käydä täällä bloggerissa, kun oon ollut niin kamalan törkeä teitä lukijoita kohtaan. Ajattelin että mulle on tullut sata "arvasin ettet pysty siihen!"-kommenttia, mutta ei yhtäkään. Mitä?! Ei yhtäkään negatiivista kommenttia. Kai olen luullut olevani tärkeämpi kuin olenkaan, tällä kertaa onneksi. ;)

Tekosyyt on ihan p*rseestä, mutta pakko vähän selittää. Mulla loppui juuri tänään koeviikko - kahdeksassa päivässä oli yhteensä 8 koetta ja neljän aineen itsenäisten suoritusten tekeminen. Siinä ei oikein ehdi ajatella muuta, en ole oikeastaan ehtinyt liikkuakaan. Olen syönytkin huonosti, auts. Mutta niitä repsahduksia tulee. Huomisesta aloitan kunnon skarppaamisen! Montakohan kertaa olen tuon jo sanonut? Hmm..

En uskalla käydä puntarillakaan. Ehkä kahden viikon päästä? Tai ei, en mä joulun jälkeenkään. Ehkä tammikuussa. Nyt tuntuu, etten käy ikinä. Kamala morkkis kun viikon oon ottanut lungimmin, ei tunnu yhtään kivalta. Ei ehkä pitäisi stressata tästä laihtumisesta näin paljoa, mutta kun en halua enää lihoa grammaakaan!

No, huomenna on taas päivä uusi. Uusi ja parempi.